perjantai, 6. marraskuu 2009

Kolmas vihko

O

len kuullut paljon unohtumattomia lauseita, joita kukaan ei muista.

 

Yhtä matkaa, eri vauhtia.

 

Tintti talven tähti. Ei kilpailua, ei yleisöä.

 

Mustan linnun otsassa punainen kokardi.

 

Kyyn sahanteräkuvio.

 

Silitän pajunkissoja.

 

Aurinko hitsaa tiensä läpi pilvien.

 

Kevään ensimmäinen kärpänen pörisee ohi kuin mopo.

 

Kuolema elävöittää tekstiä.

 

Jatkuva tappamisen esittäminen ihmiselle on vaarallista. Ihminen on apina.

 

Eikö saatana ole jumalan lähimmäinen?

 

Citizen Kane-syndrooma

 

Hyvä kirjallisuus ei ole vaikeaselkoista eikä sisällä vierasperäisiä sanoja.

 

Miten vakuuttavaa on jatkuvasti palkitun yhteiskunnallisen kirjailijan työ?

 

Kieletön, mykkä.

 

Katkaista kieli, mykistää.

 

Kaikki, jotka ovat toisinajattelijaa vastaan, ovat hänen puolellaan.

 

Epäilevät että olen jotakin vastaan, vaikka olen jonkun puolesta.

 

Luottotieto on valtaa.

 

Leipäjonossa ei ajatella sirkushuveja.

 

Paikallaan oleva sammal ei kivety.

 

Voi sinua, kesäheinä, sinä olet matkalla syksyyn.

 

Kuolemattomilla ei ole kiirettä.

 

Koko pulloa ei voi maistella.

 

Syyttävät humalaisia kaikesta, vaikka tekevät selvin päin alati tyhmyyksiä.

 

Lepakko ullakolla, ja makuuhuoneessa.

 

Pimeys sytyttää valot.

 

Vain pimeys voi vapauttaa valon vangit.

 

Lyhyt on laulu pohjoisen linnun.

 

Viini kehittyy tynnyrissä, ihminen ei.

 

Rypäleissä aurinko, sade ja tuuli.

 

Juon edelleen nuoria ja halpoja viinejä, vaikka elämäni kallistuu iltaan.

 

Hoitamatta jättäminen on armomurhan esiaste.

 

Kerran on katsottava kuolemaa silmiin.

 

Jos piiloutujaa ei löydetä, hän paljastaa itse itsensä.

 

Ei ole siltaa yli surun, maata yli murheen. On kahlattava, on ryömittävä.

 

Ei voisi vähempää kiinnostaa, kuka minun arkkuani kantaa.

 

Elämä on tie kuolemaan.

 

Asfaltoitu luonto.

 

Ajoimme elävien virrassa hautausmaalle.

 

Runoilijan krapula.

 

Armeijan takki.

 

Tiellä haudalle kuopatkin tuntuvat syvemmiltä.

 

Kevään sävel.

 

Liikenteen urut.

 

Kuolema demokratisoi meidät.

 

Kun kirjailijat kuolevat, rivit harvenevat.

 

Tosi taide kurkottaa varjosta valoon ennemmin tai myöhemmin.

 

Tulla joksikin. Miksi? Kun on jo. Syntynyt siksi.

 

Ei sinua ole enää aikoihin kiinnostanut reikä minun nurmikollani.

 

Miksi kesä säikähti pois?

 

Vaikeinta lauseessa ja elämässä: pisteen paikka.

 

Kun olen kuollut, peitä minut varmuuden vuoksi hetkeksi hameesi helmalla.

 

Harakalla oksa suussa. Pesä kohta pihapuussa. Sellaista on huhtikuussa.

 

Jos kuolemattomuuden hinta on elämättömyys, unohdetaan ensimmäinen.

 

Vihreä puhe lannoittaa.

 

Ei viisaus asu yliopistoissa.

 

Heilutan vihreää lippua. Seison puiden joukossa.

 

Jättäkää syytäminen niille, joille maksetaan siitä palkkaa.

 

Kirjoittaisin, mutta kun ajatukseni ovat sinun luonasi.

 

Etsin ja toivon, etten löydä.

 

Ydinvoimaa säteilevät hymyt.

 

Säilökää salaisuuksia talven varalle.

 

Joutaisivat pakastevirkaan.

 

Kaiken takana on nainen, joka ihanasti puukottaa.

 

Varo viskaamasta kolikkojasi katkeruuden lähteeseen.

 

Minkä Moskova aloitti, sen Siperia lopetti.

 

Ylenmääräinen vallasta nauttiminen juovuttaa ja siitä luopuminen aiheuttaa ankaria vieroitusoireita.

 

 

Hänen puheillaan on harmaat ohimot.

 

Yritti kaksoisleukailla minulle.

 

Poliittinen satiiri. Kaikki nauravat väärään aikaan.

 

Voiko rikoksia selvittää rehellisesti?

 

Voiko saastan keskellä pysyä puhtaana?

 

Ei peto asu pimeässä vaan valossa meidän kanssamme. Täällä se on täysin turvassa.

 

Kun on kaikkien asialla, ei ole oikein kenenkään asialla.

 

Papit, ristiinnaulitut.

 

Me pakkaamme toteutumattomat toiveemme lastemme selkäreppuun ensimmäisenä koulupäivänä.

 

Kuka irrottaisi valtaan kahlitut koijärveläiset?

 

Kestävä kehitys, ympäristörikos.

 

 

torstai, 5. marraskuu 2009

Toinen vihko

Nukkuvien puolue ei äänestä edes unissaan.

 

Minun on oltava pieni, että sinä tuntisit itsesi isoksi.

 

Kova tuuli. Hyttyset jäivät kiitoradalle.

 

Kun on murhannut miljoonia, onko sillä enää merkitystä, kumpi murhasi enemmän tai vähemmän?

 

Joku kulkee edelläsi ja jäljessäsi koko ajan.

 

Nälkä saa rotankin liikkeelle.

 

Leikkipuistot, metsän korvike.

 

Leikkipuistot, aikuisen mielikuva lapsen hauskasta.

 

Väitteet eivät toteudu toistelemalla vaan toteutumalla.

 

Jos poliittisilla keinoilla ei kyetä järjestämään ihmisten asioita, miten sitten eläinten.

 

Rakastat rahaa, ystävä kallis.

 

Kriitikko ei ammu tykillä hyttystä.

 

Vasta kuolleiden määrä osoittaa käskyn täydellisen typeryyden.

 

Lyhyttä lausetta tekstiviestisukupolvelle.

 

Rakastan vapaata aikaa. Sekin on monille ongelma.

 

Tieto on kone.

 

Varjele minua vanhuudelta.

 

Sijoita aikaa lapsiin ja vanhuksiin, se maksetaan kerran takaisin.

 

Kaikki maailman yksinäiset! Yhdistykää!

 

Moni meistä poistuu ennen aikaansa.

 

Kuu. Kuka heitti keihään läpi mustan kankaan? Kuka veti tapin tervatun veneen pohjasta?

 

Ei kansalla Suomessa valtaa ole, se on monikansallisilla yhtiöillä.

 

Ei Jumalaa voi pilkata, voi pilkata vain uskoa Jumalaan.

 

Hänen värinsä on keltainen, vallan väri, auringon väri.

 

Älä mene liian lähelle, älä jää liian etäälle.

 

Unelma voi täyttyä vain kerran.

 

Lyönti lyönniltä tulen vahvemmaksi.

 

He säätävät itsensä paitsioon.

 

Puhalla peli poikki.

 

Monimutkaisuus ja vaikeaselkoisuus palvelee valtaa.

 

Ikuista on ikuisuuden etsiminen.

 

Marginaali olemme me.

 

Köyhä on nimetön.

 

En koskaan väsy katselemaan työntekoa.

 

Tuotanto tähdätään teineille, vanhemmat maksavat viulut.

 

Kaikki tarinat perustuvat tositapahtumiin.

 

Sinä valaiset tämän huoneen.

 

Loskainen katse.

 

Hiihtoleiri Kolumbian valkoisilla lumilla.

 

Sammunut aurinko.

 

Tähti on syttynyt.

 

Lumitykki. Piikki.

 

Kriitikon on tehtävä työnsä säälimättömällä rakkaudella.

 

Liian totta ollakseen hyvää.

 

Henkisesti hintelä tai harteikas.

 

Paraatikoira.

 

Eettiset ratkaisumme vaativat lain rikkomista. Rikomme siis etiikkamme.

 

Ei työväenluokka sankareita kaipaa. Päinvastoin.

 

Paraatin vaikuttavin otus on paraatikoira. Se joka aiheuttaa yleistä hämmennystä, sotkee kuviot ja kusaisee lopuksi kenraalin kintuille.

 

Runoudesta se Pegasoskin potkii.

 

Ilmestyskirjan pedolla on kolikonmuotoiset silmät.

 

Jos et osaa kirjoittaa selvästi, kirjoita metaforin.

 

Kun lähdetään, lähdetään komeasti.

 

Liiallinen paine räjäyttää renkaankin.

 

Ei kaikkea voi myötäelää.

 

Räjäytä itsesi kaiken keskipisteeksi.

 

Kaikesta tai ei mistään puhuminen on epätarkkaa puhetta.

 

Manipuloinnin ja väärän retoriikan läpi.

 

Naamioidulla retoriikalla.

 

Ajetaan henkisten muurien ulkopuolelle.

 

Hyvinvointi ei riitä, pitäisi voida vielä paremmin.

 

Huutomyrsky.

 

Asiantuntijuus synnyttää fakki-idiootit.

 

Liiallinen lisääntyminen tuhoaa kasvualustansa.

 

Virkamies on kaleeriorja valtion veneessä.

 

Yhä kalliimpaa on köyhä viihde. Urheilu.

 

 

Ihmiset tekevät kodeistaan museoita, eilisen temppeleitä.

 

Lapsi kasvaa ystävää leikkipyssy kädessään.

 

Risti on viimeinen rasti.

 

Rikkaat eivät hyväksy tuhon ennusteita, koska he ovat tuhon arkkitehteja.

 

Me kulutimme ihmisen itsestämme ajat sitten, jäljelle jäi pelkkä ostokone.

 

Epäonnistuminen myy onnistumista paremmin.

 

Kirjoittamalla sodan lait hyväksytään sodat.

 

Luoja avaruutta ihmiseltä varjelkoon.

 

Vangitulle jää vain ajan tappaminen.

 

En kirjoita nerojen tapaan Jumalalle, ihmiset riittävät.

 

Vaikeinta on saada kirjoittaminen näyttämään helpolta.

 

Vasemmistolaisten suurin taakka on vasemmistolaisuus.

 

Ihminen on kuvitellut itselleen taivaan, johon ei edes itse halua.

 

Mitä ihmettelemistä kuolemantuomiossa on, antoihan Jumalakin meille kuolemantuomion yhden omenan takia.

 

Jos maailma on sana, jälkimaailma on sanahelinää.

 

Teräväkielisyys ei tehoa tylsämieliseen.

 

Vähiten minua huumori naurattaa.

 

Ei taidetta voi tarkastella numeroina, tilastoina.

 

Kulttuuria ei voi mitata sekuntikellolla.

 

Elinkautinen oppiminen.

 

Ammattina arvostelu.

 

Munasarjatulta.

 

 

Femakolla piilokivekset.

 

Sormi vitussa kuin tappi veneessä.

 

Olla äärioikeassa.

 

Tulevaisuuden kiikareista puuttuu tarkennus.

 

Ei ole yhdennäköistä Jumalaa.

 

* * *

 

Haavikko Helsingin kirjamessut 29.10.05:

 

Mustat kantarellit

 

-         NATO-keskustelu

-         kolme tarinaa: 1. 40-luulta 2. 70-luvulta 3. nykyajasta

-         suomalainen lammasmaisuus

-         yritys omaksi kuvaksi

-         ei kannata kirjoittaa, jollei ole painavaa sanottavaa

-         ristiriitainen rooli kirjailijana

-         kahden vuoden päiväkirja

 

Haavikkoa olivat kuuntelemassa ainakin:


-         Antti Tuuri

-         Kari Levola

-         Olli Hyvärinen

-         Aleksi Ahtola

-         Jarmo Papinniemi

-         Sami Feiring

-         Veronica Pimenoff

-         Jouni Tossavainen

 

* * *

 

-         kuunaama

-         Ruumiinavaus. Ruumisauto tulee pihaan. Kertoja pyydetään apuriksi. Kuolleen kallo kolahtaa altaaseen. Sikin sokin suolet. Jaska meni nopeasti, ruumisarkku pukee Jaskaa.

 

 



 

keskiviikko, 4. marraskuu 2009

Ensimmäinen vihko

 

Hullua että ajatus eroamisesta yhdistää meitä enemmän kuin mikään kymmeneen vuoteen.

 

Kotiin, uskontoon ja isänmaahan uskovat ne joilla se on.

 

Oppia luopumaan, kuolema opettaa.

 

Puhua huutamalla.

 

Ei neekerivitseille, kyllä mustalle huumorille.

 

Sarjamurhaaja rakastaa ruumiinkulttuuria.

 

Hyvät kritiikit, ihmissyöjän bulimania.

 

Tuuli haravoi rantoja.

 

Historiaa riittää sinne asti kun sitä on kirjoitettu.

 

Hukuttautua tiedon valtamereen.

 

”Tukka on ihmisen kukka.” Kaljulla miehellä peruukki, muovikukka.

 

Shakkimestarilla ongelmia: bulimia.

 

Ylpeilet vaimosi ammatilla niin kuin se olisi omasi.

 

Haaveileminen on halpaa huvia.

 

En seiso yleisen mielipiteen takana. Se on kuin lynkkausjoukko.

 

Onko mitään yleisempää kuin nainen? On. Mies.

 

Hyvä ja paha kulkevat käsi kädessä kuin rakastavaiset.

 

Maailma ei ole mahdollisuus muiden joukossa.

 

Et sinä ole valinnut, jos sinut on valittu.

 

Ei kannata vaatia elämältä revanssia.

 

Yksi väärä siirto elämässä. Shakki/matti.

 

Tyhjä ihminen resonoi.

 

Köyhän lohtu: kun kaikki on menetetty, ei ole menetetty juuri mitään.

 

Tuulivoimasta ja aurinkoenergiasta puhutaan uusina energiamuotoina. Naurettavaa.

 

Kitara on osoittautunut kynää tehokkaammaksi aseeksi taistelussa paremman maailman puolesta.

 

Tuskin sikakaan olisi moinen ahmatti, jos se arvaisi nopeuttavansa kohtaloaan.

 

Ne jotka pelkäävät eniten, tunkevat itse nyrkin hampaisiinsa.

 

Terroristiin ei tehoa edes hopealuoti.

 

Ihmiset jakavat perinnön, perintö jakaa ihmiset.

 

Pelko tarttuu helpommin kuin rohkeus.

 

Muista pyhittää lepopäiväsi työlle.

 

Sikari on kuubalainen tikari länsimaisen eliitin keuhkoon.

 

Pitkä lause kompastuu omaan kömpelyyteensä.

 

Ei hyvien tekojen matkimisessa ole mitään hävettävää.

 

Ihminen ei ole päässyt puusta pitkälle.

 

Jossain lastentarhauksen vastustajat jo suunnittelevat ensimmäistä iskuaan.

 

Kirjojen lukeminen on työläintä sille, jonka mielestä se on pelkkää joutilaisuutta.

 

Lopulta jokainen on vain omalla puolellaan.

 

Jos lause ei soi puhtaasti, kieli on epävireessä.

 

Puhe katoaa, kynästä jää jälki.

 

Bibliofiilin unelma: hukkua ensipainoksiin.

 

Ihminen kaivaa omaa hautaansa veitsellä, haarukalla, lusikalla ja lasilla.

 

Ehkä kirkkojen kannattaisi kokeilla olut-telttoja?

 

Viihdettä asiaohjelmien tilalle, naurua ajattelun tilalle.

 

Katkaise yhteys!

 

 

Ei kukaan muista väärin vaan toisin.

 

Laimeaa lausetta pitää terästää.

 

Miten kaipasivat nimeään ne, jotka olivat pelkkiä numeroita.

 

En pidä tilastoista. Tilastoissa ihmiset muuttuvat numeroiksi kuin keskitysleireillä.

 

En pystynyt koskaan täyttämään minuun asetettuja toiveita ja odotuksia; siksi täytän näitä arkkeja lopun elämääni.

 

Jos maailmaa muuttuu, muuttuu kielikin.

 

Viritetty kieli soi puhtaasti.

 

Raskainta on keskustella henkisten torsojen kanssa.

 

Jumala on ihmisen muotti, ihminen jumalan kuva.

 

Jos Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, peili näyttää meille Jumalan.

 

Sinun kasvoissasi ei näy hanskan jälkeä.

 

Ihmistrampoliini.

 

Tule ja paina tyyny kasvoilleni, Iso Päällikkö.

 

Valitse turvallinen, porvarillinen ammatti. Ryhdy kirjailijaksi.

 

Ei putken päässä valoa näy, siellä näkyy apuraha.

 

Köyhä, rikkaan trampoliini.

 

Hiljaa kuin pölykoira.

 

Mielisairaaloissa julmuuden tilalle on tullut välinpitämättömyys.

 

Lukkosepillä ja psykiatreilla on sama tavoite.

 

Laaki ja vainaa.

 

Kun kuolleille järjestetään konsertti tai kulkue, kenelle se silloin järjestetään?

 

Miten monta positiivista näytettä tarvitaan olympiatulen sammuttamiseen?

 

 

Pannaan asia pöydälle ja asiattomuudet pöydän alle.

 

On lottovoitto syntyä Suomeen. Kuolinpaikka meneekin sitten veikkaamiseksi.

 

Terveyden vaalimisesta tulee monille sairaalloinen pakkomielle.

 

Hyväntekeväisyys on rahojen palauttamista.

 

Ei hyväntekeväisyys ole rahan antamista vaan palauttamista.

 

Ihmisiä kulutetaan loppuun kuin esineitä ja heitetään sitten sivuun tarpeettomina.

 

Kirjoita mitä kirjoitat, eläimet lukevat sinua kuin avointa kirjaa.

 

Surua on helpompi jakaa kuin onnea.

 

Plastiikkakirurgit siirtävät kelloa taaksepäin.

 

Plastiikkakirurgit paikkaavat ajan hampaan jälkiä.

 

Riittävä määrä sydämenlyöntejä tappaa kenet tahansa.

 

Veljet, samoilla huudoilla aamuun asti!

 

Normaali parisuhteen kesto on seitsemän vuotta: koira kuolee, rakkaus kuolee.

 

Ne, jotka eivät pysy pinnalla, hukkuvat.

 

Ei elävien kannata miettiä kuolemaa, eivät kuolleetkaan mieti elämää.

 

Pyhiinvaellus Mekkaan, suuri pakoretki.

 

Poro on tehnyt monista porvarin.

 

Itä-Suomessa bongattiin kevään ensimmäinen kaksoiskotka.

 

Jos haluat että lapsesi valitsee sinun aatteesi, hylkää  se ajoissa.

 

Tatuoitua sormusta ei voi riisua.

 

Ateisti ei jumaloi ketään.

 

Naimisissa olevasta tulee kotieläin, vapaa ovat metsästettävää riistaa.

 

Keskinkertaisuus, kilpemme.

 

Toisille lippu on symboli, toisille toisten elämän symboli.

 

Tietämättömyyden imartelu.

 

Vihaan niitäkin kirjailijoita, joita en ole lukenut.

 

Kun ei ole sotia eikä taisteluja, täytyy harrastaa taistelulajeja.

 

Vaatii suurta mielikuvitusta kirjoittaa köyhyydestä, jos siihen ei ole omakohtaista kosketusta.

 

Katsetta kääntämällä kuljetaan hetkessä valtavia matkoja, maasta aurinkoon, kuuhun, tähtiin.

 

Tuuli kampaa järven märkää tukkaa laineille. Iltaa kohti se suoristuu.

 

Laskekaa millä todennäköisyydellä taivas on olemassa, uskottomat tiedemiehet!

 

Helvetin olemassaolosta on jo riittävästi todisteita.

 

Toisinajattelija toivoo tunnustusta vallanpitäjiltä voidakseen kieltäytyä julkisesti sen vastaanottamisesta.

 

Suuri ajattelija, ihmisen pieni.

 

Todelliset kuninkaat eivät käytä kruunua, sädekehä riittää.

 

Suomalainen älymystö valitaan demokraattisesti. Totta kai.

 

Palauta palkintosi, jos haluat, että sinut muistetaan pitempään.

 

Idiootti kaikin tuomariäänin.

 

Proteiinituotanto kunnossa!

 

Köyhyys on yhä jokapäiväistä leipää, ja sen puutetta.

 

Yhteishenki haisee pahalle.

 

Taistelen solidaarisuuden puolesta viimeiseen hengenvetooni. Itseni kanssa.

 

Nuoleminen, henkinen kuoleminen.

 

Keskinkertaisuudet saavat voimansa siitä, että ne noteerataan.

 

Suomessa asuu rehellinen kansa, joka valehtelee jatkuvasti.

 

Tietoinen erilaisuus on poseeraamista.

 

Jumalat kuolevat unohtamalla.

 

Eniten minä toistan itseäni.

 

Muistot sinusta ovat kirjeitä rakkaudesta.

 

Ajatteleminen on kaikkien oikeus, ajatusten julkaiseminen harvojen etuoikeus.

 

Ei ikkunasta heijastuva metsä ole aito.

 

Ei kenelläkään ole kuvaa Jumalasta.

 

Lopulta löysimme itsemme aina Manalasta.

 

”Hanki itsellesi elämä.” Hanki sinä itsellesi oma lause.

 

Salaa pelkurit toivovat rohkeiden epäonnistuvan.

 

Astu sisään maailman ovesta, astu kuin omaan huoneeseesi.

 

Puhu vaikeasti, niin että aikuinenkin ymmärtää.

 

Kunnes kuolema meidät erottaa, rakas kynäni, kunnes kuolema meidät erotuttaa.

 

Lepään laagereillani l. Olen oluella.

 

Lyödä ’mustille mullille’.

 

Polku ei pääty vesirajaan, pohjassa näkinkenkien jäljet.

 

Poimin rannalta kiven, yhden tuhansien joukosta, ja viskasin kauas ulapalle. Niin sinutkin kerran tempaistaan ystävien keskeltä. Varoittamatta, sattumanvaraisesti.

 

Ampiainen eksyi sisään auton avoimesta ikkunasta. Osaakohan se koskaan takaisin kotiin? Vai elääkö se yksinäisenä elämänsä viimeiset päivät?

 

Malja erakoille!

 

Ajatteleminenkin on osallistumista.

 

Puissa talven purje, taivaalla pilvien kokous.

 

 

Tällaisena päivänä ei viini ehdi ruukussa happanemaan.

 

Sinä kysyt, rakastanko minä vielä? Hymyilen vastauksen.

 

Talvi, ajatukset kinostuvat.

 

Pilkkaat maalaisia, vaikka syöt heidän kädestään.

 

Kovasimen ääni, kuoleman ääni.

 

Puhuisin mielelläni kiinalaisista runoilijoista, jos osaisin lausua heidän nimensä oikein.

 

Miksi muusikolla olisi jotakin sanottavaa?

 

Toi sittenkin kukkia. Vaimonsa haudalle.

 

Runous ei kumarra ketään, eikä kukaan runoutta. Tasapeli.

 

Ne, jotka puhuvat ajan loppumisesta, puhuvat omasta, eivät ajan, puolesta.

 

Sade kylvää syksyn siemenet hiekkaan haravoituihin vakoihin.

 

Nousta ylös ja sammuttaa ulkovalo. Vapauttaa yöperhoset.

 

Kusta sananjalkoihin, kusta kirjailijan kengille.

 

Kiikaroin lapsuuteeni.

 

Niissä suudelmissa maistuivat kevään viimeiset vadelmat, ylikypsät, vähän vastemieliset.

 

Aina on syytä epäillä, että duunarilla on aikaa lepäillä.

 

Hyvä muisti, siunattu unohdus.